Jääkiekko

Liiga ennakko osa 2

TPS

Jo vuosia alisuoriutunut Turun Palloseura on hakenut peliään ja yhteistä säveltä valmentaja Kalle Kaskisen alaisuudessa. Joukkueen kokoonpanokin on vaihtunut vuosittain huomattavan paljon ja kovillakaan täsmä hankinnoilla, tai edes seuran omilla super laadukkailla kasvateilla ei olla päästy tarpeeksi pitkälle. Oula Palve, Ilari Filppula ja jopa kauden alkupuoliskolla Kaapo Kakko saatiin alisuoriutumaan TPS:n heikon pelitavan ja varovaisuuden vuoksi. Onkin kuvaavaa, että juuri Kakko tuli u20 mestaruuden jälkeen takaisin TPS:ään ja täysin uudistuneena. Samat ominaisuudet olivat edelleen käytössä, mutta nuorukaisesta näkyi itseluottamus ja pelirohkeus. Se olikin oikeastaan koko joukkueen ainoa kantava voima pudotuspeleihin paremman sijoituksen pitämiseksi. Ensimmäisellä kierroksella oltiin täysin vastaantulijoita HPK:ta vastaan, eikä nykyistä hallitsevaa mestaria saatu käytännössä horjutettua laisinkaan.

Tulevalla kaudella asiat näyttävät olevan vielä negatiivisen sävyisempiä, kun joukkueen kokoonpano on heikentynyt. Petteri Wirtanen tuli toki takaisin, mutta hän ei ole Liiga tasolla esimerkiksi Oula Palven tasoinen käänteentekevä pelaaja. Kaapo Kakon paikan näyttäisi ottavan tällä kaudella oma kasvatti ja pidempään alemmissa ketjuissa pienemmällä luotolla pelannut Lauri Pajuniemi. Liian isoa taakkaa on kuitenkin mahdotonta laittaa tämänkään nhl-varauksen niskaan, vaikka Pajuniemi onkin yksilönä huipputaitava ja parhaimmillaan pystyy ratkaisemaan tilanteet itse. Vaikea nähdä hänenkään saavan kuitenkaan isompaa luottoa ja vapaita käsiä peliinsä, mitä nuori mies kaipaisi.

Tulosvastuun ottajia liian vähän

Valmiista sopimuspelaajista Lauri Korpikoski näyttäisi selättäneen loukkaantumiset ja on vihdoin valmis pelaamaan kokonaisen kauden, mutta aina voi sattua ja tapahtua. Lauri Korpikoski ei kuitenkaan ole Liigatasolla enää kovan luokan pisteiden tuottaja, joten TPS:n kauden kannalta on elintärkeää saada joukkuepeli takaisin raiteilleen. Juuri se on ollut Kalle Kaskisen heikkous valmentajana tähän asti. Ennakkoasetelmat kautta varten eivät siis mairittele, TPS vaikuttaa jo nyt tulevan kauden flopilta. Annetaan Turkulaisille kuitenkin mahdollisuus näyttää. On kuitenkin nostettava esiin, että koko joukkueen nimekkäin pelaaja näyttää olevan Zach Budish, joka tehtaili edellisellä sesongilla 38 pistettä ja siihen sivuun keräsi järkyttävän määrän jäähyminuutteja, kaiken kaikkiaan 95 minuuttia.

Pelaajabudjettia joukkueella on käytössään, mutta hankinnat eivät kohtaa isoa rahaa. Vielä Laskeneet kävijämäärät varmasti tulevat näkymään pitkässä juoksussa laskevana käyränä myös budjettiin, ja joukkueen tämän hetkinen sekoilu julkisuudessa näyttää vielä vaikuttavan lisää negatiivisesti.

Case Jonne Virtanen

Viimeisimpänä asiana loven joukkueen yhteiseen harmoniaan on luonut case Jonne Virtanen. Jo vuosia yleisökeskiarvon kanssa rämpinyt TPS ei ole saanut markkinointiaan kuntoon. Seuran viestintä näyttää edelleen olevan täysin lasten kengissä, ja edes viime kaudella Kaapo Kakon kaltainen superlupaus ei vetänyt yleisöä Gatorade Areenalle. Nyt lusikkansa soppaan heittää Jonne Virtanen, jonka hyllyttäminen tuotiin somessa esiin vähintäänkin erikoisella linjalla. Fanit ja koko kiinnostus seuraa kohden on vain laskussa, kun asioita piilotellaan kulissien takana.

Sisäpiirilähteiden mukaan koko Virtasenkin tilanne on lähtöisin erimielisyyksistä Kalle Kaskisen kanssa, joka on alisuoriutunut pahasti tehtävässään. Asiaan tulisi kuitenkin saada selvyys ennen kuin huhuja levitellään sen enempää. Kuitenkin, joukkueen yksi tärkeimmistä joukkuehengen luojista näyttää siirtyvän TPS:stä muualle ja vaikka miehen rooli on ollut rajoitettu viimeisen kahden kauden aikana, on vaikea nähdä, että Virtaselle löytyisi tähän hätään yhtä laadukasta paikkaajaa, kun kausi on jo alkamassa. Pienen roolin hyökkääjän paikka ei myöskään ole suurin mahdollinen houkutin joukkueeseen, mikä rämpii jo valmiiksi pahasti. Turkulaisten täytyy onnistua kääntämään kurssiaan pelin jokaisella osa-alueella ja myös sen ulkopuolisilla. Pelkät pride-tarrat kypärissä eivät yksin kiillota joukkueen kuvaa.

HPK

Hallitseva suomenmestari Hämeenlinnan Pallokerho lähtee uuteen kauteen, mikä tulee olemaan entistä vaikeampaa. Mahdollisuudet ovat tietysti aina päätyyn asti, mutta lähtökohdat menestymiseen ovat heikommat kuin aiemmin. Joukkueen mestaruuden mahdollistaneet tärkeimmät avainpelaajat, kuten Otto Paajanen ja Teemu Turunen siirtyivät Helsingin IFK:hon. Eetu Tuulola jatkoi myös uraansa rapakon taakse ja yrittää edetä AHL:n käyttä aina tarunhohtoiseen. Paikkauksia on toki otettu sisään, mutta lopulliset läpimurtonsa Liigakaukaloissa tehneet pelaajat ovat alkavalla kaudella muissa maisemissa. Toki yksi isompi kala saatiin veneeseen, kun Cody Kunyk siirtyi kesällä Hämeenlinnaan. Cody Kunyk onkin HPK:n tulevalla kaudella selvä johtotähti, ja hänen varaansa rakennetaan paljon.

Kasvutarinoita odotetaan

Nuorista miehistä esimerkiksi Jere Innalan odotetaan myös tulevalla kaudella olevan valmis kantamaan sankarin viittaa, mistä viime kaudella nähtiin ajoittain pilkahduksia, ja loppukautta kohden Innala sai komean pisteputken päälle, mikä siivitti nuoren miehen tykittämään lopulta 45 pistettä runkosarjaan. Pudotuspeleissä Innala kuitenkin katosi enemmän kuvasta ja esimerkiksi plus/miinus tilastoissa jäätiin pahasti pakkaselle. Joukkueen isot pojat kantoivat kerhon vielä viime keväällä mestaruuteen asti. Pienikokoinen ja erittäin taitava laitahyökkääjä on kuitenkin vielä nuori, joten liian isoja paineita tuskin hänen harteilleen kannattaa asettaa, vaikka Innala saattaakin yllättää monet tulevalla kaudella ja hänen voidaan odottaa tavoittelevan jopa maalipörssin kärkeä. Kokonaisvaltainen peli on kuitenkin edelleen Innalan kohdalla pahasti vaiheessa ja varsinkin omassa päässä sijoittuminen ja työnteko täytyy saada viilattua paremmaksi.

Tuttu ja turvallinen Pennanen & co

Antti Pennanen jatkaa edelleen töitä Kerhon päävalmentajana, ja valmennustiimi on pysynyt samanlaisena. Se luo varmasti hyvän lähtökohdan ja luottamuksen pelillisesti niin pelaajilta valmentajille kuin toisinpäin. Joukkueen harjoituskausi ei kuitenkaan lähtenyt lentoon ja CHL-etappi jäi heti kesken. Otteluita hävittiin jatkuvalla syötöllä, ja ainoastaan Cody Kunyk ja Valtteri Puustinen pääsevät jatkamaan puhtailla papereilla. Joukkuepeli oli vielä pahasti hakemista, ja varsinkin ylivoima on ollut niin hukassa, että kuluu paljon aikaa ennen sen toimivaksi saamista. Alivoimapeli sen sijaan on toiminut kuin kone, eikä Kerhoa vastaan olla isketty juuri lainkaan maaleja.

Puolustuskalusto joukkueessa on pysynyt lähestulkoon samana. Petteri Nikkilän dieselkone näyttää jälleen käynnistyvän viiveellä. Nikkilä on hassannut ja menetellyt kiekkoja läpi harjoituskauden ja chl-pelien, kuin b-juniori aikuisten seassa, mutta kaikki tietävät miehen kyvyt. Edelliskaudella ja pudotuspeleissä Nikkilä oli usein jopa joukkueen mvp, aina Emil Larmin jälkeen.

Kassarit vaihtoon

Maalivahtipeli osoittaa myös isoja kysymysmerkkejä. Liigan ehdotonta tähtikastia ja eliittiä ollut Emil Larmi, lähti rapakon taakse jahtaamaan NHL-unelmaa, ja tulevalla kaudella mies pukee ylleen todennäköisesti Pittsburgh Penguinsin peliasun, eikä Kerhon kamppeita. Tilalle on hankittu Joona Voutilainen, ja Antti Karjalainen. Kumpikaan miehistä ei ole varsinaisesti vakuuttanut ja tällä erää kilpailuasetelma ei vaikuta liian laadukkaalta.

Edellistä sesonkia suurempi ihme on, jos HPK on alkavalla 19/20 kaudella mukana mestaruuskahinoissa.

Lukko

Rauman Lukko lähtee alkavalla kaudella taistelemaan kuuden parhaan joukossa olemisesta. Joukkue on vahva suosikki myös yllättämään, sillä joukkueen kokoonpano on aika pitkälti säilynyt samanlaisena kuin aiemminkin. Isoimpana lähtijänä on toki tuore maailmanmestari Arttu Ilomäki, mutta listalta ei sen isompia kaloja löydy. Justin Danforth jatkaa edelleen joukkueessa ja tulee olemaan yksittäisenä pelaajana varmasti tärkein osa kenttäpelaajista.

Lukolla on kokoonpanonsa puolesta hyvät mahdollisuudet menestymiseen. Edelliskaudella oli potentiaalia jo menestyä, mutta erikoistilannepelaaminen oli surkeaa. Varsinkin ylivoima jäi todella köyhäksi onnistuen vain 17% tehokkuudella. Ylivoimaa varten ei tehty profiili hankintoja, mutta suurimmaksi osaksi ylivoimapeli jäi valmennuksellisesti jälkeen. Lukko pelattiin usein ulos ja vastustajat lukivat peliä nopeammin, kuin mitä Lukko tuotti. Mikäli Raumalaiset saavat jumpattua ylivoimapelin kuntoon, on heillä enemmän kuin hyvä mahdollisuus taistella itsensä parhaan viiden joukkoon.

Nuorten esiinmarssi

Nuorempikin osasto on jo ajettu sisään, ja nyt odotukset vain heidän osalta kasvavat. Esimerkiksi Ville Heinola pelasi itsensä jo viime kaudella Raumalais yleisön sydämiin, ja nuorukainen varattiin kesällä ensimmäisellä kierroksella Winnipeg Jetsin organisaatioon. Parhaillaan Heinola onkin Jetsin leirillä nuorten pelaajien tapahtumassa mukana, ja on ollut suorastaan hävyttömän vakuuttava. Heinola on kuitenkin jo kertonut pysyvänsä vielä kauden suomessa, mikä on varmasti miehen kehityksen kannalta hyvä ja vielä parempi asia Lukon menestymisen kannalta. Heinolan pysyminen Lukossa tekee joukkueen pakistosta niin paljon vahvemman kuin aiemmin, sillä nuorukaisen kehityskaari osoittaa jyrkästi ylöspäin.

Hyökkääjistä nuoriso-osaston puolelta Linus Nymanin läpimurtoa odotellaan. Pienikokoinen hyökkääjä oli todellinen maalinsylkijä juniorina pelatessaan kanadan WHL:ssä, ja edellinen kausi meni Nymanin osalta opetteluun ammattitasolla. Kesä on kuitenkin ollut pitkä ja Nyman on saanut kerättyä hyvin massaa runkoon, mikä auttaa häntä suoriutumaan entisestään. Aiemmin nuorukainen oli vielä helppo pelata ulos kiekosta, mutta läpi menneen kauden Nyman väläytteli taitojaan satunnaisesti. Enää pitäisi saada tasaisuus ja itseluottamus mukaan. En pidä mahdottomana, että paikka aukeaa kärki kuusikon joukosta, sillä niin kova potentiaali nuorella miehellä on. Pelaa itselleen varmasti tulevalla kaudella NHL-varauksen ja nostaa itsensä Liigayleisön eteen kovana pelimiehenä.

Riittääkö maalivahtien taso?

Lukon menestymisen kannalta isoin kysymysmerkki lienee maalivahtien pelaaminen. Raumalaiset olivat runkosarjan päätteeksi sarjataulukossa sijalla seitsemän, ja siihen nähden esimerkiksi Oskari Setäsen torjuntaprosentti 89% oli todella matala. Usein maalivahtien heikkoon suoriutumiseen vaikuttaa erityisesti joukkueen puolustus, mutta rehellisyyden nimissä, edesmenneellä kaudella Lukon maalivahtikaksikko Setänen & Lassi Lehtinen eivät suoriutuneet tarpeeksi hyvällä tavalla. Toki näistä jälkimmäinen Lehtinen näytti ryöstäneen aloittavan maalivahdin paikan, ja tulevalla kaudella saa nähdä, kuinka paljon nuori maalivahtilupaus on kehittynyt.

Pelicans

Ville Niemisen luotsaama Lahden Pelicans oli viime keväänä Liigakauden komeetta. Kaiken pelaajaurallaan nähnyt ja kokenut tuore päävalmentaja onnistui täydellisesti tehtävässään ja saattoi Pelicansin eteenpäin pitkälle kevääseen nousten kovaa vauhtia sarjataulukossa ylöspäin. Lopullinen sijoitus runkosarjassa oli 3 ja hieman keskivertoa heikommalla kokoonpanolla operoinut Pelicans lähti kovaan lentoon, samalla kun joukkueen nimettömät pelaajat pelasivat niin uransa parhaan kauden. Suurimpana tarinana pelaajana kasvoi Oliwer Kaski. Kuten monesta muusta joukkueesta nyt myös Pelicansista lähti kauden jälkeen isommat nimet muualle, kuten edellä mainittu Kaski. Helsingin IFK:hon siirtyi hyökkääjä Jesse Saarinen. Pudotuspeleihin mukaan saatu Juhamatti Aaltonen kuitenkin saatiin pidettyä myös alkavalle kaudelle ja miehen otteet ovat olleet täyttä timanttia harjoituskaudella ja CHL:ssä. Aaltosen ansiosta Pelicansin CHL-kausi jatkuu ja Liigakausi päästään aloittamaan varmasti hyvällä itseluottamuksella.

Kovia kasvutarinoita odotetaan jatkossakin

Montreal Canadiensin toisen kierroksen varaukselta, Jesse Ylöseltä odotetaan todella isoa kautta. Maalitykki ja todellinen pikakiituri pystyy parhaimmillaan ratkaisemaan pelejä vaikka itse. Iso kysymysmerkki on ollut nuorukaisen itseluottamus, pelirohkeus ja röyhkeys toimia.
Ylönen on vain kehittynyt loistavan kahden suunnan pelaajana mitä hän oli jo viime kaudella ja nyt hän pelaa toisessa ketjussa yhdessä toisen pikakiiturin ja erityisen taitavan kiekonkäsittelijän Severi Lahtisen kanssa. Parhaimmillaan tuo duo on niin dynaaminen, että sillä on aiheutettu vastustajille jäähyjä kuin liukuhihnalta. Maalejakin on tullut kohtuullisen hyvään tahtiin, mutta vielä jämäkämmin ja itsekkäämmin täytyy pystyä ratkaisemaan, että jatkossakin pysytään toisen ketjun edellyttämillä minuuteilla.

Maalivahtiosasto edelleen kovatasoinen.

Vaikka laadukkaasti läpi viime kauden ja etenkin pudotuspelit pelanneet Juho Olkinuora ja Jakub Skarek ovat siirtyneet muihin maisemiin, on tilalle saatu kovia kassareita. Atte Tolvanen ottaa lähtökohtaisesti toisen maalivahdin paikan, ja hän on vaikuttanut olevansa nuoresta iästä huolimatta todella kovaa valuuttaa tolppien välissä. Ensimmäisen torjuntavastuun ottaa kokenut Tomi Karhunen, joka on pelannut loistavasti urallaan läpi useiden sarjojen. Karhunen on ollut jo harjoituskaudella ja CHL-otteluissa vakuuttava, pysäyttäen näissä kiekkoja peräti 93,6 prosentin voimin.

Timanttista ylivoimaa

Kovia on syytä odottaa myös jatkossakin Pelicansin erikoistilannepelaamisesta. Jo edellisellä kaudella Lahtelaiset olivat todella tehokas ylivoima joukkue, ja alivoimatkin tapettiin väkevästi pois. Vaikka ylivoiman kovimmat tekijät ovat lähteneet sittemmin joukkueesta, sama kova tuloksenteko jatkui. Juhamatti Aaltonen on osoittanut jälleen olevansa parhaimmillaan Liigan top 3 pelaaja. Myös Severi Lahtinen pystyy aiheuttamaan kauhua kiekollisena ollessaan. Mikä tärkeintä Pelicansin ylivoimassa kiekko liikkuu mieheltä toiselle sujuvasti vikkelään tahtiin, eikä kiekonmenetyksiä ja hassauksia synny juuri lainkaan.

Ville Nieminen & Pelicansin valmennustiimi näyttää jälleen nerokkaalta, mutta tällä kertaa odotukset ovat korkealla heti kauden alusta lähtien. Lahtea pelataan väkisin takaisin kotimaisen kiekkosarjan kärkeen.

Ässät

Porin Ässät on ollut lähestulkoon sylkykupin asemmassa viimeiset kaksi kautta kotimaan pääsarjassa. Seuran valmentajat ja urheilutoimenjohtajat ovat lentäneet pihalle. Myös sopimusten kanssa on sekoiltu, ja vääriä valmentajia on ilmoitettu joukkueeseen. Nyt tuo myrsky on kuitenkin viimein laantunut ja tilanne on saatu rauhoitettua. Asiat vaikuttavat olevan pitkästä aikaa kestävällä pohjalla, minkä päälle Porin kuumassa kiekkokaupungissa on hyvä rakentaa. Ari-Pekka Selin on saatu hankittua päävalmentajaksi, ja se on hyvä haku Ässiltä. Vaikka Selin sai potkut aiemmin Helsingin IFK:sta, on miehellä hyvät näytöt läpi uransa. Selin ei lukeudu missään nimessä Liigan tähtivalmentajien joukkoon, mutta rämpivän seuran peräsimeen mies sopii kuin nenä päähän.

Toimistolla hiljaista

Pelaajahankintoja ei olla liiemmin tehty, ja joukkue onkin ollut vapaiden pelaajien markkinoilla varovainen. Isoja nimiä ei olla narrattu mukaan, mutta esimerkiksi Kanadalainen Tylor Spink on loistava vahvistus. 26-vuotias oikealta ampuva sentteri on pelannut urastaan viimeiset kaksi kautta ruotsin SHL:ssä. Mies tuleekin oikeaan aikaan suomeen hakemaan isompaa roolia ja nostetta uralleen. Taitava kiekonkäsittelijä ja nopea luistelija on suhteellisen pienikokoinen, mutta todella väkivahva pelaaja. Muuten Ässät luottaakin vahvasti myös omiin hankittuihin nuoriin.

Varsinkin Blues-junioreista on tulossa jälleen kovaa vahvistusta. Aimmin Espoosta saatiin Lenni Killinen, jolta odotetaan nyt läpimurto kautta. Tulevalle kaudelle on hankittu Roni Hirvonen, jonka odotetaan olevan suoraan kova tekijä Liigatasolla. Hirvonen on pienikokoinen sentteri, mutta älyttömän kova hyökkääjä tekemään pisteitä ja maaleja. Kuvaavaa onkin, että hänestä odotetaan tulevan kesän ensimmäisen kierroksen NHL-varausta. Näyttöjä pääsee antamaan Poriin, ja niitä tulee varmasti hyvin pöytään.

Omat kasvatit sisään

Omia kasvatteja ajetaan myös kovasti sisään, ja jo viime kaudella keskushyökkääjä Otto Kivenmäki astui hyvin kuvaan. Kivenmäki teki pisteitä lähes 0,5 per peli tahtia, ja kun otetaan huomioon miten heikko joukkue ässät oli, suoritusta voidaan pitää loistavana. Vastuu ja peliaika kasvaa jatkossa ja on mielenkiintoista nähdä miten Kivenmäki vastaa huutoon.

Pienikokoinen, pelinopea Ässät

Kun käy läpi Ässien kokoonpanoa, on nopeasti huomattavissa, että joukkue on rakentanut suhteellisen pienikokoisten ja taitavien luistelijoiden ympärille tulevaisuutensa. Ässiltä voidaan odottaa nopeatempoista hyökkäyskiekkoa, mutta käsijarrua kovimpaan härdelliin painaa varmasti päävalmentaja Selin. Selinin peli-identiteettiin kuuluu erityisesti joukkueen puolustuspelaamisen ja kiekottomana pelaamisen varmuus. Isoin haaste valmentajalle itselleen on löytää jatkossa tasapainoisempi reitti, että myös hyökkäyspäässä tehot saadaan irti. Ässissä on nyt paljon potentiaalia ratkaisuun, ja etenkin ylivoima täytyy saada rullaamaan. Ässät pelaa itsensä todennäköisesti mukaan pudotuspeleihin, mutta lopullista sijoitusta on vaikeampi ennustaa. Kysymysmerkkejä on esillä vielä aivan liikaa, ja joukkue rakentaa identiteettiään nuorten varaan, kuin Ilves aiemmin. Yhtä kovan potentiaalin junioreita joukkueessa ei kuitenkaan ole samaa määrää.

Odotukset Ässille ovat aina kovat, mutta jos joukkue pääsee lopulta mukaan pudotuspeleihin, voidaan sitä pitää riittävänä suorituksena seuran nykyisen tilanteen huomioiden.

Analyysi edellä,
Juha Rapanen